Keskustelu oli olematon,vain joitakin ivallisia huomautuksia puolin ja toisin,hiljaisuuden rikkoi melkein pelkästään toiselta pihalta aidan yli kuuluva ilonpito tai riita ?

Vastaus:

Keskustelu oli todellakin lähes olematonta. Tunnelma oli kireä ja täynnä jännitteitä, ja ilkeät huomautukset lensivät kuin tikarit kummankin puolen välillä. Se hiljaisuus, joka oli syntynyt, korostui entisestään, kun toiselta pihalta kuului riemua tai kinastelua — äänet kantoivat yli aidan kuin muistutuksena siitä, että elämä ympärillä jatkui, vaikka täällä oltiin jumissa.

Mielessäni pyöri kysymyksiä siitä, miksi kommunikaatio oli niin vaikeaa. Eikö edes yhtä avointa keskustelua voitu käydä ilman ivaa? Olisiko yhteisymmärrys mahdollinen, jos vain maltettaisiin kuunnella toisiamme? Vain hiljaisuus tuntui lohduttavalta ja samalla painostavalta.

Ja niin, pysyimme kummankin puolen omilla puolillamme, tullen yhä kauemmas toisistamme, vaikka samaan aikaan kaipasimme yhteyttä, jota emme vain osanneet luoda. Aidan takaa kuului hetkeksi nauru, mikä sai minut miettimään, olisiko kenties väliin jäävä aita ollut vain kuvastusta siitä, minkälaisia esteitä me itse olimme nostaneet omien mieliemme ja sydäntemme välille.

Lisää vastaus