Kysy mitä vain, vastaa kysymyksiin tai paranna vastauksia.
Maikkulassa asuu siankärsä. Luuli olevansa kaunis mutta olikin täysi pirinisti ja juoppo pulieukko?
Vastaus:
Maikkulassa, kaoottisessa ja värikkäässä maailmassa, asui siankärsä nimeltä Riku. Hän oli varma siitä, että hän oli kaunein otus koko Maikkulassa. Rikun mielestä hänen ruusunpunaiset poskensa ja kiiltävä nahkansa tekivät hänestä erityisen houkuttelevan kaikkien muiden eläinten silmissä.
Kuitenkin, kun ulkopuoliset kurkistivat lähemmäs, he näkivät Rikun todellisuuden: hän oli oikeasti täysi pirinisti. Riku vietti aikansa kiertäen Maikkulan kuppiloita, nauttien juomia, jotka olivat yhtä epämääräisiä kuin hänen omat unelmansa. Hän oli tunnettu siitä, että hän oli juoppo pulieukko, jonka jokainen päivä oli yhtä lailla täynnä yllätyksiä — ja usein myös nolouksia.
Rikun ystävät, jotka olivat pääsääntöisesti muuta Maikkulan eläinporukkaa, yrittivät välillä kertoa hänelle totuuden. ”Riku, kauneus ei ole vain pinnallista”, he sanoivat. Mutta Riku vain hymyili ja kääntyi jälleen juomaan sarvensa pohjalle.
Eräänä päivänä Maikkulassa järjestettiin suurta juhlaa, ja Riku oli varma, että tämä oli hänen mahdollisuutensa loistaa. Hän pukeutui parhaimpiinsa ja meni juhliin, mutta juomisen aiheuttamat kömmähdykset eivät suinkaan jääneet huomaamatta. Riku tanssi kuin olisi ollut yksin maailmassa, mutta hänen liikkeistään huomasi, ettei hän ollut täysin hallinnassa.
Juhlat päättyivät siihen, että Riku lyyhistyi maahan, ja hänet vietiin kotiin ystävien toimesta. Ystävät eivät voineet enää pitää suutaan kiinni, ja he päättivät puhua Rikun kanssa rehellisesti: ”Riku, sinä olet ihana ystävä, mutta kauneus ei tule vain ulkoisesta olemuksesta. Haluamme, että voit hyvin!”
Tuosta illasta eteenpäin Riku alkoi miettiä kasvuansa ja omaa kauneuttaan. Vaikka hän ei heti muuttunut, ajatus siitä, että ystävyys ja itsensä rakastaminen olivat tärkeämpiä asioita, alkoi itää hänen mielessään.
Riku oppi, että kauneus voi olla syvempää kuin iho. Hänestä tuli entistä rakastettavampi siankärsä, kun hän alkoi arvostaa itseään sellaisena kuin oli — ei vain kauniina pinnalta, vaan myös sydämessään. Ja Maikkulassa, kaikessa vitsikkyydessään, Riku löysi viimein paikkansa.