Mikä on diffuusi astrosytooma?

Diffuusi astrosytooma on aivojen ja keskushermoston yleinen kasvain, joka koostuu astrosyyteistä, erityisestä tyyppisestä glia solusta. Nimi "diffuusi" viittaa siihen, että kasvain ei kasva tiiviinä muodostelmana, vaan se leviää laajemmin ympäröivään aivokudokseen, mikä tekee sen poistamisesta leikkauksessa haastavaa.

Astrosytooma kuuluu glioomien ryhmään, ja se voi olla eri asteisia (I–IV) sen mukaan, kuinka aggressiivinen se on ja kuinka nopeasti se kasvaa. Diffuusi astrosytooma luokitellaan usein astetta II tai III (anaplastinen astrosytooma), ja se on usein matala-asteinen, mutta se voi muuttua korkeampiasteiseksi ja aggressiivisemmaksi ajan myötä.

Oireet voivat vaihdella sijainnista ja koosta riippuen, mutta yleisiä voivat olla päänsärky, neurologiset oireet sekä muut erilaisten aivotoimintojen häiriöt. Hoitovaihtoehtoja ovat leikkaus, sädehoito ja kemoterapia. Hoidon valinta riippuu monista tekijöistä, kuten kasvaimen sijainnista, koosta ja potilaan yleisestä terveydentilasta.

Diffuusi astrosytooma on aivojen gliaalisoluista, erityisesti astrosyyteistä, lähtöisin oleva pahanlaatuinen kasvain. Se kuuluu astrosyyttikasvaimien luokkaan, ja se on tyypillisesti diagnosoitu nuorilla aikuisilla. Tämäntyyppiset kasvaimet ovat yleensä hitaasti kasvavia, mutta ne voivat levitä laajemmaksi aivojen alueelle, mikä tekee niiden hoidosta haasteellista.

Diffuusilla astrosytoomalla on useita eri alatyyppejä, joista yksi tunnetuimmista on WHO:n luokitusjärjestelmän mukaan grade II (matalanasteinen) astrosytooma. Näitä kasvaimia on kuitenkin mahdollista kehittyä myös korkeammatasteisiksi (kuten grade III, anaplastinen astrosytooma tai grade IV, glioblastooma) niiden kehittyessä ja mutatoituessa.

Oireet riippuvat kasvaimen sijainnista aivoissa, mutta ne voivat sisältää päänsärkyä, neurologisia oireita, kuten motorisia tai kognitiivisia vaikeuksia, ja mahdollisesti seizures eli kaatumisia. Diagnosointi tehdään yleensä kuvantamistutkimusten, kuten magneettikuvauksen (MRI), ja biopsian avulla.

Hoito voi sisältää leikkausta, sädehoitoa ja kemoterapiaa, mutta hoitostrategia riippuu kasvaimen tarkasta muodosta, sijainnista, potilaan terveydentilasta ja muista tekijöistä.