Mikä on dissosiaatiohäiriö?

Dissosiaatiohäiriö on mielenterveyden häiriö, joka liittyy dissosiaatioon, eli kokemukseen, jossa persoonallisuuden, muistin tai tietoisuuden osat irtautuvat toisistaan. Tämä voi ilmetä monin eri tavoin, kuten muistinmenetyksenä (amnesia), depersonalisaationa (itsensä kokeminen irrallisena tai vaillinaisena) tai derealisaationa (maailman kokeminen epätodellisena).

Dissosiaatiohäiriöt voivat kehittyä vastauksena traumaattisiin kokemuksiin, kuten fyysiseen tai seksuaaliseen väkivaltaan, onnettomuuksiin tai muihin suurta stressiä aiheuttaviin tilanteisiin. Dissosiaatio voi toimia mekanismina, jonka avulla henkilö yrittää suojautua trauman aiheuttamalta psykologiselta kivulta.

Dissosiaatiohäiriöitä on useita erilaisia tyyppejä, muun muassa:

1. **Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (DIH)**: Tunnetaan aiemmin nimellä monipersoonallisuushäiriö. Tässä häiriössä henkilöllä voi olla useita erilaisia identiteettejä tai persoonallisuuksia, jotka voivat vaihdella käyttäytymiseltään, muistoiltaan ja tavaltaan reagoida eri tilanteisiin.

2. **Dissosiatiivinen amnesia**: Henkilö saattaa unohtaa tiettyjä ajanjaksoja tai tapahtumia, usein traumaattisia, vaikka muita muistikykyjä voi olla intact.

3. **Depersonalisaatio-derealisaatiohäiriö**: Henkilö voi kokea itsensä tai ympäristönsä irralliseksi tai vääristyneeksi.

Dissosiaatiohäiriöiden hoito voi sisältää psykoterapiaa, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa tai traumaterapiaa, sekä tilanteen mukaan myös lääkitystä. Hoidon tavoitteena on auttaa potilasta käsittelemään traumojaan ja kehittämään keinoja selvitä ilman dissosiaatiota.

Dissosiaatiohäiriö terveydentilana viittaa joukkoukkoon psykologisia häiriöitä, joille on ominaista dissosiaatio, eli henkilön kyvyttömyys integroida ajatuksia, muistoja, tunnetiloja ja identiteettiä. Tämä voi ilmetä esimerkiksi muistihäiriöinä, tunnelukkoina tai kokemuksina, joissa henkilö tuntee itsensä irralliseksi omasta kehostaan tai ympäristöstään.

Dissosiaatiohäiriöt voivat syntyä yleensä traumaattisten tai stressaavien tapahtumien seurauksena, kuten lapsuuden hyväksikäytöstä tai sodasta. Yleisimmät dissosiaatiohäiriöiden muodot ovat:

1. **Dissosiatiivinen amnesia**: Henkilö unohtaa merkittäviä tietoja henkilökohtaisesta historiastaan, tavallisesti traumaattisiin muistoihin liittyen.

2. **Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (aiemmin tunnettu nimellä monipersoonallisuushäiriö)**: Henkilöllä on kaksi tai useampia erillisiä identiteettejä tai persoonallisuuksia, joista jokaisella voi olla omat muistonsa ja käyttäytymisensä.

3. **Derealisaatio/dissosiaatio**: Henkilö voi kokea itsensä tai ympäristönsä irralliseksi tai epätodelliseksi.

Dissosiaatiohäiriöiden hoitoon käytetään usein terapiaa, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa tai trauman käsittelyyn keskittyvää terapiaa. Hoidon tarkoituksena on auttaa henkilöä käsittelemään ja integroimaan traumaattisia kokemuksia, parantaen siten heidän psyykkistä hyvinvointiaan.

Dissosiaatiohäiriö on mielenterveyden häiriö, johon liittyy häiriöitä yksilön tietoisuudessa, muistissa, identiteetissä tai ympäristötietoisuudessa. Dissosiaatio tarkoittaa prosessia, jossa henkilön mieli "irrottautuu" tietyistä ajatuksista, muistoista tai kokemuksista, usein erilaisten stressaavien tai traumaattisten tilanteiden vuoksi.

Dissosiaatiohäiriöitä on useita erilaisia, mutta yleisimmät niistä ovat:

1. **Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (DID)**: Tämä häiriö, aiemmin tunnettu nimellä monipersoonallisuushäiriö, sisältää useita erillisiä identiteettejä tai persoonallisuuksia, jotka voivat hallita henkilön käyttäytymistä ja tietoisuutta.

2. **Dissosiatiivinen amnesia**: Tässä häiriössä henkilö menettää muistojaan tietyistä ajanjaksoista tai tapahtumista, yleensä traumaattisten kokemusten vuoksi. Tämä amnesia ei kuitenkaan ole biologisesti selitettävissä.

3. **Depersonalisaatio-derealisaatiohäiriö**: Tämä häiriö liittyy tunteeseen siitä, että itse tai ympäröivä maailma ei ole todellista. Henkilö voi tuntea itsensä outoaan tai eroavaksi omasta kehostaan.

Dissosiaatiohäiriöiden hoito voi sisältää psykoterapiaa, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa tai traumaterapiaa, ja joskus myös lääkitystä, erityisesti jos häiriö liittyy muihin mielenterveyden haasteisiin, kuten masennukseen tai ahdistukseen. Hoidon tavoitteena on auttaa henkilöä käsittelemään traumaattisia kokemuksia ja palauttamaan synninmielisen tietoisuuden ja itsensä tuntemisen normaaliksi.

Dissosiaatiohäiriö on psykologinen tila, jossa henkilöllä esiintyy häiriöitä tiedostamisessa, muistamisessa, identiteetissä tai ympäristön havaitsemisessa. Dissosiaatio voi ilmetä erilaisina oireina, kuten:

1. **Dissosiatiivinen amnesiapotilaat:** Tämä tarkoittaa, että henkilö voi unohtaa tiettyjä tapahtumia tai ajanjaksoja, erityisesti traumaattisten kokemusten jälkeen.

2. **Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (aiemmin tunnettu nimellä monipersoonallisuushäiriö):** Tässä häiriössä henkilöllä on useita erillisiä identiteettejä tai persoonallisuuksia, jotka voivat hallita käyttäytymistä eri aikoina.

3. **Derealisaatio ja depersonalisaatio:** Henkilö voi kokea, että hänen ympäristönsä on epätodellinen (derealisaatio) tai että hän on eristyksissä omasta kehostaan tai tunteistaan (depersonalisaatio).

Dissosiaatiohäiriöiden taustalla voi olla traumaattisia tapahtumia, kuten lapsuudessa koettu väkivalta, hyväksikäyttö tai vakava stressi. Hoito voi sisältää psykoterapiaa, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa tai traumaattisiin kokemuksiin keskittyvää terapiaa. Tavoitteena on auttaa henkilöä käsittelemään traumojaan ja palauttamaan järkevä ymmärrys itsestään ja ympäristöstään.

Dissosiaatiohäiriö on mielenterveyshäiriö, jonka keskeisiä piirteitä ovat dissosiaatio ja häiriintynyt henkilöllisyys. Dissosiaatio tarkoittaa mielen kykyä irrottaa ajatukset, muistot ja tunteet toisistaan, mikä voi johtaa eristyneisyyden tuntemiseen tai itsen hämärtymiseen. Dissosiaatiohäiriöt voivat ilmetä eri tavoin, ja niiden oireita voivat olla esimerkiksi:

1. **Dissosiatiivinen amnesia**: Unohtaminen tärkeistä henkilöistä tai tapahtumista, usein traumaattisia tilanteita koskien.
2. **Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (aiemmin tunnettu nimellä monipersoonallisuushäiriö)**: Henkilöllä voi olla useita erillisiä identiteettejä tai persoonallisuuksia, jotka voivat ottaa vuorostaan hallinnan.
3. **Derealisaatio ja depersonalisaatio**: Tuntemus siitä, että ympäröivä maailma ei ole todellinen tai että oma keho ja identiteetti eivät tunnu aidolta.

Dissosiaatiohäiriöt voivat kehittyä usein traumaattisten kokemusten, kuten väkivallan, hyväksikäytön tai onnettomuuksien, seurauksena. Hoidot voivat sisältää terapiaa, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa tai traumaterapiaa, jotka auttavat ymmärtämään ja käsittelemään traumoja sekä dissosiatiivisia oireita.

Dissosiaatiohäiriö on mielenterveyden häiriö, joka ilmenee usein tietoisena muistin, identiteetin tai ympäristön kokemusten eriytymisenä. Se voi ilmetä eri tavoin, ja siihen voi liittyä muun muassa seuraavia oireita:

1. **Dissosiatiivinen amnesiya**: Tämä tarkoittaa muistihäiriötä, jossa henkilö ei muista tiettyjä tietoja, usein traumaattisiin kokemuksiin liittyviä.

2. **Dissosiatiivinen identiteettihäiriö**: Aikaisemmin tunnettu nimellä monipersoonallisuushäiriö, jossa henkilöillä on kaksi tai useampi erillinen identiteetti tai persoonallisuus, joilla on omat muistot, käyttäytymiset ja ajattelutavat.

3. **Derealisaatio ja depersonalisaatio**: Henkilö voi kokea, että ympäristö on epätodellinen tai että he ovat irti omasta kehostaan tai identiteetistään.

Dissosiaatiohäiriöt kehittyvät usein traumaattisten kokemusten, kuten väkivallan, hyväksikäytön tai muun vakavan stressin seurauksena. Hoito yleensä sisältää terapiaa, jossa pyritään käsittelemään traumoja ja vahvistamaan henkilön identiteettiä sekä selviytymiskeinoja.

Dissosiaatiohäiriö on psykologinen tila, jossa yksilön tietoisuus, muistin toiminta, identiteetti tai ympäröivä todellisuus hajoaa tai eriytyy. Tämä tila voi ilmetä monin eri tavoin, kuten:

1. **Dissosiatiivinen amnesiapu**: Yksilöllä voi olla vaikeuksia muistissa, erityisesti traumaattisten tapahtumien suhteen. Tämä voi ilmetä esimerkiksi kyvyttömyytenä muistaa tiettyjä tapahtumia tai ajanjaksoja.

2. **Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (aikaisemmin tunnettu nimellä monipersoonallisuushäiriö)**: Tässä häiriössä yksilöllä on kaksi tai useampia erillisiä persoonallisuuksia, jotka voivat vaihdella keskenään. Jokaisella persoonallisuudella voi olla omat muistonsa, käyttäytymisensä ja tavat.

3. **Derealisaatio ja depersonalisaatio**: Derealisaatio tarkoittaa sitä, että henkilö kokee ympäristönsä olevan epätodellinen tai outo. Depersonalisaatio puolestaan tarkoittaa sitä, että henkilö tuntee, että hän itse on eristyneenä tai irti omasta kehostaan tai identiteetistään.

Dissosiaatiohäiriöt voivat syntyä usein traumaattisten kokemusten, kuten väkivallan, hyväksikäytön tai muiden suurten stressitekijöiden seurauksena. Hoitomenetelmiin voi kuulua terapia, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia tai traumaorientoinen terapia, johon liittyy usein dissosiatiivisten oireiden käsittely ja trauman purkaminen.

Dissosiaatiohäiriö on mielenterveyden häiriö, joka liittyy ihmisen kykyyn yhdistää ajatuksia, tunteita ja muistoja toisiinsa. Dissosiaatio tarkoittaa mielensisäistä eriytymistä, jossa henkilö voi kokea olevansa irti itsestään tai ympäristöstään. Tämä voi ilmetä esimerkiksi muistin menetyksenä, identiteetin vääristymisenä tai kokemuksena, jossa ympäristö tuntuu epätodelliselta.

Dissosiaatiohäiriöt voivat vaihdella lievistä, kuten tilapäisistä muistinmenetyksistä tai "pako" -kokemuksista, vakavampiin häiriöihin, kuten dissosiatiivisiin identiteettihäiriöihin (aiemmin tunnettu nimellä monipersoonaisuushäiriö). Dissosiaatiohäiriöt voivat kehittyä usein traumaattisten kokemusten, kuten väkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön tai muiden psykologisesti kuormittavien tapahtumien seurauksena.

Oireet voivat sisältää:

- Muistinmenetys (amnesia) tietyistä ajanjaksoista tai tapahtumista.
- Epätavalliset kokemukset, kuten tuntemuksen irtautumista omasta kehosta.
- Identiteettikriisit tai -häiriöt, joissa henkilö voi tuntea itsensä useaksi eri henkilöksi.

Dissosiaatiohäiriöiden hoito voi sisältää terapiaa, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa tai traumapohjaista terapiaa, sekä oireiden hallintaan liittyvää tukea.

Dissosiaatiohäiriö on mielenterveyden häiriö, joka liittyy henkilön tajunnan, muistin, identiteetin tai ympäristön kokemuksen hämärtymiseen tai katkeamiseen. Dissosiaatio voi ilmetä monin eri tavoin, kuten muistihäiriöinä, jotka voivat vaikuttaa tiettyjen tapahtumien muistamiseen, tai tunne- ja identiteettihäiriöinä, joissa henkilö saattaa tuntea itsensä vieraaksi omassa kehossaan tai menettää yhteyden todellisuuteen.

Dissosiaatiohäiriöt jaotellaan yleensä kolmeen pääryhmään:

1. **Dissosiatiivinen amnesia**: Henkilö ei muista tärkeitä henkilökohtaisia tietoja tai tapahtumia, yleensä traumaattisten kokemusten vuoksi.

2. **Dissosiatiivinen identiteetti**: Aiemmin tunnettu nimellä monipersoonallisuushäiriö, tässä tilassa yksilöllä voi olla kaksi tai useampia erillisiä identiteettejä, jotka voivat vaihdella käyttäytymisessä, muistelemisessa ja identiteetissä.

3. **Depersonalisaatio/derealisaatiodissosiaatiohäiriö**: Henkilö kokee jatkuvaa tai toistuvaa tunnetta itsensä eroamisesta tai ympäristönsä muuttumisesta epätodelliseksi. Tämä voi olla hyvin häiritsevää ja voi vaikuttaa arkeen merkittävästi.

Dissosiaatiohäiriöiden hoito voi sisältää psykoterapiaa, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa tai traumaorientaatiota, ja joskus myös lääkitystä tietyissä tapauksissa. Hoito on usein yksilöllistä ja perustuu potilaan tarpeisiin. Lisäksi dissosiaatiohäiriöiden taustalla voi olla traumaattisia kokemuksia, joten trauman käsittely on tärkeä osa hoitoa.

Dissosiaatiohäiriö on mielenterveyden häiriö, joka ilmenee henkilön kyvyssä kokea ja integroida tietoa, tunteita ja muistoja. Dissosiaatio itsessään on psykologinen mekanismi, jossa ihminen eristää tai katkaisee yhteyden tiettyihin ajatuksiin, muistoihin tai tunteisiin, usein erilaisten stressaavien tai traumaattisten kokemusten seurauksena.

Dissosiaatiohäiriöitä on useita erilaisia, mutta yleisimmin tunnetut ovat:

1. **Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (entinen nimitys: monipersoonallisuushäiriö)** – Tämä on vakava häiriö, jossa henkilöllä on kaksi tai useampia erillisiä identiteettejä tai persoonallisuuksia, jotka voivat vuorotella hallitsemassa käyttäytymistä.

2. **Dissosiatiivinen amnesiata** – Tämä tarkoittaa merkittävää muistihäiriötä, jossa henkilö ei kykene muistamaan tärkeitä tietoja, yleensä traumaattisten tai stressaavien tapahtumien vuoksi.

3. **Dissosiatiivinen fuga** – Tässä tilassa henkilö voi äkillisesti unohtaa henkilöllisyytensä ja elämänsä tai paeta uuteen paikkaan, ottaen uuden henkilöllisyyden.

4. **Dissosiatiivinen häiriö, ei muualla luokiteltu** – Tämä kattaa muut dissosiaatio-oireet tai häiriöt, jotka eivät täytä muiden määritelmien kriteerejä.

Dissosiaatiohäiriöt voivat olla vaikeita ja häiritseviä, ja niihin liittyy usein myös muita mielenterveysongelmia, kuten ahdistusta, masennusta tai PTSD:tä (posttraumaattinen stressihäiriö). Hoito voi sisältää terapiaa, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa tai trauma-keskeistä terapiaa, sekä lääkkeitä oireiden hallitsemiseksi.

Dissosiaatiohäiriö viittaa psykologisiin häiriöihin, jotka liittyvät dissosiaatioon, eli ihmisen kykyyn eristää tai erottaa mielensisältöjä toisistaan. Dissosiaatio voi ilmetä erilaisina häiriöinä, kuten esimerkiksi muistinmenetyksenä, identiteettihäiriöinä tai tunteiden ja ympäristön eristyksinä.

Dissosiaatiohäiriöiden päätyyppeihin kuuluvat muun muassa:

1. **Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (DIH)**: Aiemmin tunnettu nimellä monipersoonallisuushäiriö, jossa henkilöllä on kaksi tai useampia erillisiä identiteettejä tai persoonallisuuksia, jotka voivat vaikuttaa toisiinsa ja käyttäytymiseen.

2. **Dissosiatiivinen amnesia**: Tilanne, jossa henkilö menettää muistinsa tiettyjen tapahtumien tai ajanjaksojen osalta, usein traumaattisten kokemusten seurauksena.

3. **Dissosiatiivinen fugue**: Harvinaisempi häiriö, jossa henkilö voi unohtaa identiteettinsä ja/tai siirtyä muualle ilman muistia aikaisemmasta elämästään.

Dissosiaatiohäiriöiden taustalla voi olla traumaattisia kokemuksia, kuten lapsuuden hyväksikäyttöä, sotatraumoja tai muita äärimmäisiä stressikokemuksia. Hoito voi sisältää psykoterapiaa, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa tai traumaemootioiden työstämistä. Tavoitteena on auttaa henkilön integroimaan dissosioituneet osat ja käsittelemään traumaattisia muistoja turvallisesti.

Dissosiaatiohäiriö on mielenterveyshäiriö, jolle on ominaista henkilön tunne- tai tajunnallisen kokemuksen jakautuminen tai eriytyminen. Tämä voi ilmetä erilaisina oireina, kuten muistihäiriöinä, tunteiden turtumisena tai eristyneisyyden tunteena. Dissosiaatio voi olla itsesuojelumechanismi, jonka avulla henkilö saattaa yrittää käsitellä traumaattisia kokemuksia tai stressiä.

Dissosiaatiohäiriöitä on useita erilaisia, mutta tunnetuimpia ovat esimerkiksi:

1. **Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (DID)**: Aikaisemmin tunnettu nimellä monipersooginen häiriö, jota leimaa useiden erilaisten identiteettien tai "persoonallisuuksien" esiintyminen samaan aikaan henkilössä.

2. **Dissosiatiivinen amnesiaka**: Tila, jolle on ominaista kyvyttömyys muistaa tärkeää tietoa henkilökohtaisista tapahtumista tai identiteetistä, usein trauman tai stressin vuoksi.

3. **Dissosiatiivinen fuga**: Tila, jossa henkilö voi lähteä kotoa ja unohtaa oman identiteettinsä tai elämänsä yksityiskohtia useiksi päiviksi tai jopa viikoiksi.

Dissosiaatiohäiriöitä hoidetaan usein psykoterapialla, ja hoito voi sisältää traumaterapiaa, kognitiivista käyttäytymisterapiaa tai muita terapiaa muotoja, jotka auttavat henkilöä ymmärtämään ja käsittelemään kipuja ja traumoja, jotka ovat johtaneet häiriön syntyyn.

Dissosiaatiohäiriö on psykologinen tila, jossa henkilön normaali identiteetti, muistot, tietoisuus ja havaintokyky voivat häiriintyä. Tämä voi ilmetä erilaisina oireina, kuten:

1. **Dissosiatiivinen amnesia**: Henkilö saattaa unohtaa tiettyjä tietoja henkilökohtaisista kokemuksistaan, erityisesti traumaattisten tapahtumien osalta.
2. **Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (aikaisemmin tunnettu nimellä monipersoonallisuushäiriö)**: Henkilöllä on kaksi tai useampia erillisiä identiteettejä tai persoonallisuuksia, joilla on omat muistonsa ja käyttäytymisensä.
3. **Derealisaatio ja depersonalisaatio**: Henkilö voi tuntea itsensä irti todellisuudesta (derealisaatio) tai kokea kehonsa tai mielensä eristyneenä tai vieraalta (depersonalisaatio).

Dissosiaatiohäiriöt voivat kehittyä usein traumaattisten kokemusten, kuten väkivallan, hyväksikäytön tai sodan takia. Hoito voi sisältää terapiaa, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa tai psykoterapeuttista tukea, joka auttaa henkilöä käsittelemään traumojaan ja integroitumaan paremmin omaan identiteettiinsä.

Dissosiaatiohäiriö on mielenterveyden häiriö, joka liittyy henkilön havainnointikyvyn, tunteiden tai identiteetin hämärtymiseen tai eriytymiseen. Dissosiaatiossa henkilö voi kokea tilan, jossa osat hänen mielestään tai kokemuksestaan eivät ole yhteydessä toisiinsa tai häntä voi vaivata yksityiskohtien unohtaminen, muistivaje tai epätodellisuuden tunne.

Dissosiaatiohäiriöt voidaan jakaa useisiin alaryhmiin, kuten:

1. **Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (DIN)**: Tälle häiriölle on ominaista, että henkilöllä on useita erillisiä persoonallisuuksia tai identiteettejä, jotka voivat vuorotella hallitsemassa henkilön käyttäytymistä.

2. **Dissosiatiivinen amnesia**: Tämä tarkoittaa merkittävää muistihäiriötä, joka liittyy usein traumaattisiin tapahtumiin tai stressiin. Henkilö saattaa unohtaa olennaisia tietoja omasta elämästään tai tilanneherkkiä muistojaan.

3. **Derealisaatio-/depersonalisointihäiriö**: Tässä häiriössä henkilölle voi kehittyä tunne, että hän on eristyksissä omasta kehostaan tai että ympäröivä maailma tuntuu epäaitolta tai surrealistiselta.

Dissosiaatiohäiriöiden hoito voi sisältää psykoterapiaa, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa (KKT), ja joskus myös lääkitystä oireiden lievittämiseksi. Hoidon tavoitteena on auttaa henkilöä ymmärtämään ja käsittelemään traumoja tai stressaavia kokemuksia, jotka voivat olla häiriön taustalla.

Dissosiaatiohäiriö on mielenterveyden häiriö, joka liittyy mielentilan tai identiteetin hämärtymiseen. Se voi ilmetä erilaisina oireina, kuten muistihäiriöinä, eristyneisyyden tunteina, tai tunteena siitä, että oma keho tai ympäröivä maailma ei tunnu todelliselta. Dissosiaatio voi olla keino käsitellä traumaattisia kokemuksia tai stressiä.

Dissosiaatiohäiriöt jaotellaan yleensä kolmeen päätyyppiin:

1. **Dissosiatiivinen amnesiakäsky**: Tämä tyyppi liittyy usein siihen, että henkilö unohtaa tiettyjä tapahtumia, yleensä traumaattisia, mutta hänen muisti ei ole vaurioitunut.

2. **Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (vanha nimitys: monipersoonallisuushäiriö)**: Tässä häiriössä henkilöllä on kaksi tai useampia erillisiä identiteettejä tai persoonallisuuksia, jotka voivat hallita hänen käyttäytymistään vuorotellen.

3. **Dissosiatiivinen häiriö (ilman selkeää identiteettiä)**: Tämä voi ilmetä esimerkiksi dissosiaatiotiloina, joissa henkilö tuntee itsensä eristyneeksi tai irrotetuksi omasta kehostaan tai ajattelustaan.

Dissosiaatiohäiriöiden hoito voi sisältää psykoterapiaa, jossa työstetään traumoja ja edistetään keinoja käsitellä ahdistusta ja stressiä. Äärimmäisissä tapauksissa voidaan tarvita myös lääkitystä. On tärkeää, että häiriön diagnosoi ja hoitaa ammattilainen.