Mikä on keynesiläisyys?

Keynesiläisyys on talousteoreettinen suuntaus, joka perustuu brittiläisen ekonomistin John Maynard Keynesin ajatuksiin, erityisesti hänen teostaan "Yleinen teoria työllisyydestä, korosta ja rahasta" (1936). Keynesiläisyyden keskeiset periaatteet voidaan tiivistää seuraavasti:

1. **Kysynnän merkitys**: Keynesiläisyyden mukaan talouden toimintaa ohjaa kokonaiskysyntä, eli se, kuinka paljon tuotteita ja palveluja kuluttajat, yritykset ja hallitukset ovat valmiita ostamaan. Talouden ongelmat, kuten työttömyys ja taantuma, voivat johtua riittämättömästä kysynnästä.

2. **Valtion rooli**: Keynesin mukaan valtio voi ja sen tulisi puuttua talouden toimintaan erityisesti taloudellisten kriisien ja taantumien aikana. Tämä tapahtuu esimerkiksi elvyttämällä taloutta julkisilla investoinneilla ja lisäämällä kulutusta lasketuilla veroilla tai sosiaalisilla etuuksilla.

3. **Rahan ja korkojen vaikutus**: Keynesiläisyys korostaa, että rahan saatavuudella ja korkotasolla on tärkeä vaikutus investointeihin ja kulutukseen. Alhaiset korot voivat rohkaista lainanottoa ja investointeja, mikä puolestaan lisää kokonaiskysyntää.

4. **Psykologiset tekijät**: Keynes huomioi myös ihmisten käytöksen ja psykologiset tekijät talouden toiminnassa, kuten luottamuksen ja pessimismissä tai optimismissä tapahtuvat vaiheet, jotka voivat vaikuttaa investointipäätöksiin ja kulutukseen.

Keynesiläisyyttä on sovellettu laajalti talouspolitiikassa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen, ja se on vaikuttanut moniin talouspolitiikan muotoihin, kuten elvytys- ja sosiaalipoliittisiin toimiin. Nykyään sitä vastustavat useat koulukunnat, kuten uusklassinen taloustiede, joka korostaa markkinoiden itseohjautuvuutta ja vähäisempää valtion roolia taloudessa.