Mikä on vapunvietto?

VAPPU ON VUOSITTAIN 1. TOUKOKUUTA VIETETTÄVÄ ENIMMÄKSEEN LÄNSIMAALAINEN KANSAINVÄLINEN JUHLAPÄIVÄ JA MONISSA MAISSA YLEINEN VAPAAPÄIVÄ.[1] Se on kevään loppupuolen juhlapäivä sekä kansainvälinen työväen juhlapäivä. Suomessa vapunpäivää aattopäivineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana.[2] Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä,[3] suomalaisen työn päivä.[4] Juhlapäivä on saanut nimensä pyhästä Valburgista, jonka muistopäivä on 1.5.

VAPUN ALKUPERÄ

Kun vuodenkierto jaetaan kahdeksaan osaan, kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puoliväli osuu toukokuun alkuun.[5] Euroopassa keltit ja germaaniset kansat viettivät kesän alkamisen juhlaa toukokuun alussa. Juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen.[6]

Irlannissa ja Skotlannissa on vietetty huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa kevään juhlana kelttiläistä Beltane-juhlaa.[6] Beltane oli samhainin ohella toinen kelttien keskeisimmistä juhlista. Juhlan aikana sytytettiin kokkotulia, joiden uskottiin edistävän karjan hedelmällisyyttä. Karja ajettiin rituaalisesti haltiatulien läpi. Beltane tarkoittaakin ”hyvää tulta”.[6][7] Monissa Euroopan maissa on pystytetty korkea vappusalko, jonka päähän on kiinnitetty pitkiä nauhoja. Juhlassa nauhat kudotaan salon ympärille. Nuorten tyttöjen joukosta voidaan valita ”toukoneito”.[5]

Saksassa vappuyö tunnetaan noitien ja taikuuden yönä.[8] Käsitys noitien lentämisestä sapattiinsa valpurinyönä (saks. Walpurgisnacht) on arveltu olevan perua yleisestä pakanallisten juhlien leimaamisesta paholaisen teoiksi.[9] Nykyisin Beltanea juhlivat toukokuun ensimmäisenä päivänä uuspakanat, kuten wiccat. Beltanen aikana elävien ja kuolleiden maailman välisen rajan ajateltiin olevan ohuimmillaan. Sapatti oli myös tärkeä hedelmällisyysjuhla.[10]

Suomessa tunnetaan vapun aikaan vietetty vanha kevään juhla hela eli toukojuhla, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja, helavalkeita. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi ja soittivat kelloja. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin.[4][11] Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi.[12] Germaanikansojen kokkotulien perinne jatkuu nykypäivän Ruotsissa lähinnä Sveanmaalla.[6] Suomessa vappukokkojen polttaminen on nykyään melko harvinaista ja keskittyy ruotsinkielisille paikkakunnille.[13]

Eurooppalainen tapa polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä elää Suomessa keskikesän juhannuskokkoina. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Suomenruotsalaisilla rannikkoalueilla on kokon sijasta pystytetty juhannussalkoja[14]. Salkojen on oletettu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin. On myös esitetty, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopan vappusaloille.[15]

JA VAPPU ON MYÖS NAISEN NIMI.

Suomessa syödään munkkeja, tippaleipiä ja simaa juodaan Helsingissä ylioppilaat ja teekkarit lakittavat Manta- patsaan.Vapun Aattona.