Miksi Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat huonot 1920- ja 1930 luvuilla?

Vastaus:

Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat huonot 1920- ja 1930-luvuilla useista syistä. Tässä muutamia keskeisiä tekijöitä:

1. Itsenäistymisen jälkeiset jännitteet: Suomi itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917, ja Neuvostoliitto (joka muodostettiin vuonna 1922) oli aluksi kiinnostunut vaikuttamaan Suomen politiikkaan. Suomi puolestaan halusi vahvistaa omaa itsenäisyyttään ja pelkäsi Neuvostoliiton laajentumispyrkimyksiä.

2. Sisällissota ja sen seuraukset: Suomalaiset kommunistit saivat tukea Neuvostoliitolta sisällissodan aikana (1918), mikä lisäsi jännitteitä valkoisten ja punaisten välillä sekä Suomen sisällä että Neuvostoliiton ja Suomen välillä. Vaikka sota päättyi valkoisten voittoon, se jätti syvät jäljet suomalaiseen yhteiskuntaan ja poliittiseen kulttuuriin.

3. Neuvostoliiton ulkopolitiikka: Neuvostoliitto pyrki aktiivisesti levittämään kommunismia ja vaikuttamaan naapurimaidensa politiikkaan. Tämä herätti Suomessa pelkoa ja epäluottamusta Neuvostoliiton aikomuksista.

4. Alueelliset kiistakysymykset: Erityisesti murskaus- ja rajakysymykset aiheuttivat jännitteitä. Neuvostoliitto halusi turvata rajansa ja piti Suomea mahdollisena uhkana sen aikana, jolloin se etsi keinoja laajentaa vaikutusvaltaansa Itämeren alueella.

5. Taloudelliset ja ideologiset erot: Suomi oli länsimaalainen demokratia, kun taas Neuvostoliitto oli totalitaarinen sosialistinen valtio. Ideologiset erot vaikeuttivat maiden välistä yhteistyötä ja keskustelua.

6. Kansainväliset kysymykset: 1930-luku oli turbulentti aika Euroopassa, joka huipentui toiseen maailmansotaan. Saksa ja Neuvostoliitto alkoivat vaikuttaa alueen politiikkaan, mikä vaikutti Suomen ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin.

Kaiken kaikkiaan nämä tekijät yhteisvaikutuksineen loivat huonot suhteet Suomen ja Neuvostoliiton välille 1920- ja 1930-luvuilla.

Lisää vastaus