Miksi Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat huonot 1920- ja 1930 luvuilla?

Suomi

Vastaus:

Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet olivat huonot 1920- ja 1930-luvuilla useista syistä:

1. Itsenäistyminen ja alueelliset vaatimukset: Suomi itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917, ja Neuvostoliitto ei aluksi ollut tyytyväinen Suomen itsenäisyyteen. Neuvostoliitto pelkäsi, että Suomi voisi toimia lännen vaikutuspiirissä tai jopa uhata Neuvostoliiton alueellista turvallisuutta.

2. Sisällissota ja poliittinen tilanne: Suomen sisällissota vuonna 1918, jossa punaiset (työväenpuolue) ja valkoiset (porvarit) taistelivat toisiaan vastaan, heijasti laajempia poliittisia jännitteitä, ja Neuvostoliitto tuki punaisia. Tämä jätettiin muistiin neuvostoliittolaisessa politiikassa ja vaikutti suhteiden henkiseen ilmapiiriin.

3. Ideologiset erot: Neuvostoliitto edusti kommunismia, kun taas Suomi oli demokraattinen valtio, jossa oli vahva porvarillinen perinne. Ideologiset erot ja poliittinen vastakkainasettelu lisääntyivät 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa, mikä vaikutti valtioiden välisiin suhteisiin.

4. Puolustuspolitiikka: Suomi teki eri puolustusliittoja ja hankki aseita lännen kanssa, mikä herätti Neuvostoliitossa epäluuloa ja pelkoa Suomen mahdollisesta lännen liittolaisuudesta. Tämä johti myös Neuvostoliiton pyrkimyksiin vaikuttaa Suomen puolustuspoliittisiin päätöksiin.

5. Alueelliset erimielisyydet: Joitakin alueellisia erimielisyyksiä, kuten Karjalan alueen kysymys, käsiteltiin jännitteisiä suhteita lisäävinä aiheina. Neuvostoliitto halusi laajentaa vaikuttamistaan ja kontrolliaan naapurimaihin.

Näiden syiden vuoksi Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat vaikeat 1920- ja 1930-luvuilla, mikä lopulta johti jännitteiden lisääntymiseen ja konfliktiin Talvisodan (1939-1940) myötä.


Lisää vastaus