Miksi suomen ja neuvostoliiton suhteet olivat huonot 1920-1930 luvuilla?

Suomi

Vastaus:

Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat 1920- ja 1930-luvuilla huonot useista syistä:

1. Itsenäistymisen jälkeinen tilanne: Suomi julisti itsenäisyytensä Venäjästä vuonna 1917, ja Neuvostoliitto, joka syntyi lokakuun 1917 vallankumouksen seurauksena, ei aluksi tunnustanut Suomen itsenäisyyttä. Tämä loi epäluuloja ja jännitteitä maiden välille.

2. Sisällissota ja ideologiset erot: Suomen sisällissota vuonna 1918, jossa punaiset (sosialistit) ja valkoiset (konservatiivit) taistelivat, heijasti laajempia ideologisia eroja. Neuvostoliitto tuki punaisia, mikä lisäsi jännitteitä Suomea kohtaan.

3. Tartton rauha (1920): Rauhansopimus, joka päätti Suomen ja Neuvostoliiton väliset konfliktit, ei kuitenkaan poistanut kaikua aiemmasta epäluottamuksesta. Neuvostoliitto oli huolissaan Suomen mahdollisesta liittoutumisesta länsimaiden kanssa ja pelkäsi vaikutusvaltansa vähenevän.

4. Neuvostoliiton ulkopolitiikka: 1930-luvun alussa Neuvostoliitto harjoitti aggressiivista ulkopolitiikkaa ja pyrki laajentamaan vaikutusvaltaansa itäisessä Euroopassa. Tämä herätti pelkoa ja epäluuloa Suomessa.

5. Taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat: Neuvostoliiton taloudellinen ja sosiaalinen tilanne oli epävakaa, mikä vaikutti myös sen ulkopolitiikkaan ja suhteisiin naapurimaihin. Suomi puolestaan pyrki kehittämään omaa kansallista identiteettiään ja talouttaan.

6. Moskovan sopimus 1932: Vaikka Suomi ja Neuvostoliitto solmivat ystävyys- ja yhteistyösopimuksen, se ei merkittävästi parantanut suhteita. Molemmat osapuolet pitivät toisiaan epäluottamuksen alaisina, ja väliin jäi jatkuva varautuneisuus.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomen ja Neuvostoliiton suhteet heijastivat laajempia geopoliittisia jännitteitä, ideologisia eroja ja historiallisia traumoja, jotka vaikuttivat molempien maiden politiikkaan ja kansallisiin identiteetteihin.


Lisää vastaus