Miksi suomen ja neuvostoliiton suhteet olivat huonot 1920-ja 1930 luvuilla?

Vastaus:

Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat huonot 1920- ja 1930-luvuilla useista syistä:

1. Itsenäistyminen ja aatteelliset erot: Suomi itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917, ja sen itsenäisyys oli osittain seurausta Venäjän sisällissodasta, jossa kommunistit (punaiset) ja tsaarin kannattajat (valkoiset) taistelivat. Suomi, joka oli perinteisesti ollut tsaarin alaisuudessa, halusi varmistaa itsenäisyytensä, mutta Neuvostoliitto, joka oli perustettu kommunististen ideoiden pohjalta, piti Suomen lähtemistä itsestään erkaantumisena ja epäilytti, että Suomi voisi muuttua lännen vaikutuspiiriksi.

2. Rajakiistat: Rajakiistat ja alueelliset erimielisyydet olivat myös merkittäviä ongelmia. Neuvostoliitto halusi vahvistaa vaikutusvaltaansa Pohjoismaissa ja oli huolissaan siitä, että Suomi voisi liittoutua lännen kanssa. Esimerkiksi Neuvostoliitto vaati Suomalta luovutuksia rajakiistojen vuoksi.

3. Poliittinen klimat: 1920- ja 1930-luvuilla Neuvostoliitto oli aktiivinen tukemaan kommunistisia liikkeitä eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. Tämä aiheutti epäluottamusta ja pelkoja suomalaisissa, erityisesti suurempien kommunististen puolueiden vaikutusvallan vuoksi. Suomalaiset pelkäsivät kommunismin leviäminen ja Neuvostoliiton mahdolliset aggressiiviset aikeet.

4. Talvisota: Vaikka Talvisota (1939-1940) tapahtui myöhemmin, sen taustalla ovat pitkälti nämä aikaisemmat kehityskulut. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen osin siksi, että se halusi laajentaa alueitaan ja päästä eroon Suomen "kapinallisesta" hallituksesta.

5. Globaali konteksti: 1930-luku oli myös aikakausi, jolloin Euroopassa nousi natsismi ja muut autoritääriset liikkeet, mikä loi jännittyneen kansainvälisen tilanteen ja teki siten Suomesta ja Neuvostoliitosta entistä vastakkaisempia.

Nämä tekijät yhdessä loivat huonot suhteet Suomen ja Neuvostoliiton välille sekä toisiinsa luottamuksen puutteen, mikä ennen pitkää johti avoimeen konfliktiin Talvisodan muodossa.

Lisää vastaus