Mistä joukoista senaatti teki tammikuussa 1918 suomen armejan?

Tammikuussa 1918 Suomen senaatti perusti Suomen armeijan pääasiassa kahta eri joukkoa yhdistämällä. Nämä joukot olivat:

1. **Suojeluskunnat**: Suojeluskunnat olivat paikallisia puolustusjoukkoja, jotka olivat syntyneet vuonna 1917 kansalaisten omaksi puolustukseksi. Ne koostuivat vapaaehtoisista, ja niiden tarkoituksena oli suojata alueitaan sekä ylläpitää järjestystä.

2. **Vapaaehtoiset joukot**: Senaatti rekrytoi myös vapaaehtoisia, jotka olivat halukkaita taistelemaan Suomea itsenäisyyden puolesta, erityisesti lokakuussa 1917 ja joulukuussa 1917 perustettujen vapaaehtoisjoukkojen kautta.

Kun Helsingin senaatti päätti perustaa armeijan, se käytti näiden joukkojen resursseja ja jäseniä muodostamaan uuden, keskitetyn ja organisoidun armeijan, joka tuli taistelemaan Suomea itsenäisyyden ja myöhemmin sisällissodan aikana. Tämä armeija toimi erityisesti valkoisten joukkojen osana sisällissodassa, joka syttyi vuonna 1918.

Tammikuussa 1918 Suomen senaatti, joka oli tuolloin itsenäisen Suomen hallitus, päätti perustaa Suomen armeijan. Tämä tapahtui, kun Suomi oli syksyllä 1917 julistautunut itsenäiseksi Venäjästä. Suomen armeijan rakentamisessa käytettiin lähinnä kahta joukkoa:

1. **Suomen vapaussota** - Suomeen oli syntynyt vapaaehtoisia joukkokuntia, erityisesti monista entisistä venäläisistä joukko-osastoista, jotka olivat jääneet maahan Venäjän vallankumouksen jälkeen. Nämä joukot muodostivat perustan Suomen armeijalle.

2. **Vapaaehtoiset joukot** - Tammikuussa 1918 senaatti kutsui myös yhteen muita vapaaehtoisia, jotka olivat valmiita taistelemaan Suomen itsenäisyyden puolesta. Tähän kuului muun muassa Suomen Hämeen ja Uudenmaan rykmentit sekä muut paikalliset vapaaehtoisjoukot.

Suomen armeijan muodostaminen oli keskeinen osa Suomen vapautusprosessia, joka johti itsenäisyyden puolustamiseen ja sisällissotaan, joka syttyi myöhemmin vuonna 1918.

Tammikuussa 1918 Suomen senaatti päätti perustaa Suomen armeijan, ja tämän armeijan perustamiseksi käytettiin pääasiassa kahta eri joukko-osastoa:

1. **Suojeluskunnat**: Suojeluskunnat olivat paikallisia puolustusjärjestöjä, jotka olivat muodostuneet pitkälti eri puolilla Suomea sisällissodan ja itsenäistymisen myötä. Ne koostuivat vapaaehtoisista ja toimivat alun perin suojatakseen kotiseutujaan. Suojeluskunnat olivat keskeisessä asemassa Suomen armeijan muodostamisessa, ja ne toimivat myös sen perustavan perustana.

2. **Saksalaiset joukot**: Senaatti neuvotteli myös Saksan kanssa, ja saksalaiset joukot tulivat osaksi Suomen armeijan resursseja. Saksasta saatiin muun muassa varusteita ja koulutusta, sekä myöhemmin joukoista muodostettiin osa Suomen armeijaa.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että Suomen senaatti perusti tammikuussa 1918 Suomen armeijan hyödyntäen paikallisia suojeluskuntia ja saksalaisia resursseja. Tämä täydensi Suomen itsenäisyysprosessia ja aseellista puolustusta sisällissodan aikana.

Tammikuussa 1918 Suomen senaatti muodosti Suomen armeijan joukoista, jotka koostuivat pääasiassa itsenäisyydenajan alussa ylläpidetyistä suojeluskunnista ja muista vapaaehtoisista joukoista. Suojeluskunnat oli perustettu alun perin vuonna 1917 suojelemaan paikallisia alueita ja ylläpitämään järjestystä, ja niitä täydennettiin eri osastoilla, jotka koostuivat mm. entisistä venäläisistä sotilaista ja muista vapaaehtoisista.

Suomen sisällissota oli juuri alkamassa, ja senaatti halusi perustaa tehokkaan sotilaallisen voiman puolustaakseen itsenäistynyttä Suomea ja sen hallintoa. Tämän vuoksi senaatti organisoitsi ja komensi nämä joukot sotatoimiin punaisia vastaan, jotka puolestaan koostuivat työväen ja sosiaalidemokraattisten ryhmien tukemista joukoista. Suomalaisten valkoisten joukkojen organisoiminen ja kouluttaminen oli tärkeä askel sodan edetessä.