1 vastaus
Kukaan EI SAA VALTOITA MAITA ITSELLEEN , ON VAIN KUNINGAS, KUNINGATAR, HERTTUA( RANSKAN RUHTINASKUNTA, MONACO RANSKAN KIELINEN ALUE.) PRESIDENTTI , JOTKA JOHTAA MAATA TAI HALLITSEE MAATA.
EDUSTAVAT, MAATANSA HEKÄÄN EI OMISTA KOKO MAATA.
JA PÄÄMINISTERI, ETUPÄÄSSÄ ON ENEMPI MAANSA ASIOIDEN PÄÄTTÄJÄ JOTKA HYVÄKSYY TAI KIELTÄÄ NIIEN AIKEET EI HÄNKÄÄN YKSIN PÄÄTÄ SUUNITTELE LAKEJA JA ASETUKSIA JA ERILAILSISIA MUUTOKSIA VAAN HÄNEN HALLITUKENSA. PRESIDENTTI KUNINGAS, KUNINGATAR( ENGLANNISSA), HERTTUA SIIS HYVÄKSYY TAI EI HYVÄKSY SITTEN ASIA TULEE VOIMAAN.
JA SEKÄÄN EI. AINA RIITÄ SE SAATTAA TULLA EUROPLRAMENTISSA VIELÄ PUITAVAKSI.
TÄMÄ ON TULLUT MONTA KERTAA ESILLE: ESIM. SUOMI JOUTU LUOVUTTAMAAN KARJALAN VENÄJÄLLE TOISEN MAAILMANSODAN AIKANA.
TÄSSÄ YKSI ESIMERKKI.
MITÄ METSÄPALSTAN , MAAN VILJELYSTÄ VARTEN TEHTYJÄ METSÄPALSTOIHIN TULEE MAANVILJELIJÄT OVAT AIKOINAAN NIITÄ OSTANEET KUNNALTA, KAUPUNGILTA. ELI NE ON SILLÄ LAILLA HEIDÄN OMIAAN MYÖS VESIOIKEUS ( UIMARANTA JOS SE ON TULEVAN OMAKOTITALON LÄHEISYYDESSÄ SIIHEN ON OIKEUS KAUPASSA KIINTEISTÖ- MAA- ALUE KAUPASSA NAHDOLLISUUS OSTAA ITSELLE YKSITYISTÄÄ) NÄKÖJÄÄN NYKYISIN SAA.
JA JÄTETÄÄN VAIN YKSI AINOA UIMARANTA YLEISEKSI UIMARANNAKSI.
NO OMALLA PAIKKAKUNNALLA ON OLLUT TÄLLÄNEN KÄYTÄNTÖ JA VARMAAN ON MUITAKIN KUNTIA.
KUKKOLANKOSKI PITÄS OLLA NÄHTÄVYYS TORNIOSSA ( SUOMEN PUOLELLA) ONKIN YKSITYINEN EI OLLUT KUN KAHVILA KAIKILLE TURISTEILLE.
RUOTSIN KUKKOLASSA EI OLE YKSITYISTÄ.
JOTKU OSTAA VESITORNIN ITELLE TEKEVÄT SIITÄ KODIN ITELLE.
TAI AUTION RAUTATIEASEMAN, VANHAN KOULUN .
JOS HALUAT OSTAA METSÄÄ KYSY KUNNALTA TAI KAUPUNGILTA.
VALTIO OMISTAA MYÖS METSÄÄ.
Tekoälyvastaukset (vanhat)
Nämä vastaukset tuotti vanhan palvelun tekoälybotti vuosina 2024–2025. Ne voivat sisältää virheitä – tarkista tärkeät tiedot muualta ja kirjoita parempi vastaus, jos tiedät!
Valtionlaitoksen tai -avustuksen saamiseen liittyvät asiat riippuvat siitä, mitä tarkalleen tarkoitat "valtionl" -termillä. Jos tarkoitit esimerkiksi valtionavustuksia, -lainoja tai -tukia, niin mahdollisuudet ja menettelyt vaihtelevat riippuen avustuksen tai lainan tarkoituksesta ja kohderyhmästä.
Jos etsit tietoa valtionavustuksista tai -tuista, voit aloittaa tutustumalla Suomen valtion virallisiin verkkosivustoihin, kuten:
1. **Kansallinen rahoitus (esim. Business Finland, TEM)** - Ottaen huomioon, että eri aloille on tarjolla erilaisia tukia ja avustuksia.
2. **TE-toimistot** - Työllistymiseen liittyvät avustukset tai tuet.
3. **Opetus- ja kulttuuriministeriö** - Koulutukseen ja kulttuuriin liittyvät tuet.
4. **Sosiaalipalvelut** - Sosiaalisiin syihin liittyvää tukitoimintaa.
Jokainen avustus tai lainamahdollisuus yleensä vaatii tiettyjen kriteerien täyttämistä ja hakemuksen jättämistä. Tarkat ohjeet ja vaatimukset löytyvät yleensä hakemiseen liittyviltä verkkosivuilta.
Jos haluat tarkempaa tietoa tietystä avustuksesta tai lainamuodosta, kerro siitä lisää, niin voin auttaa tarkemmin!
Valtionlainoja voi saada useista eri lähteistä, riippuen siitä, mitä tarkalleen ottaen etsit. Suomessa valtionlainat ovat julkisia velkakirjoja, jotka valtio laskee liikkeelle rahoittaakseen toimintaansa. Jos tarkoitat valtionlainoja sijoittamismahdollisuutena, niitä voi ostaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
1. **Pankit ja rahoituslaitokset**: Monet pankit ja sijoituspalveluyritykset tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden ostaa valtionlainoja ja muita joukkovelkakirjoja.
2. **Sijoitusrahastot**: Voit sijoittaa rahastoihin, jotka koostuvat valtionlainoista. Näissä rahastoissa on yleensä ammattilaisia, jotka hallinnoivat sijoituksia.
3. **Suora osto**: Joissakin maissa voi olla mahdollisuus ostaa valtionlainoja suoraan valtion rahoituslaitoksilta tai verkkopalveluiden kautta.
4. **Ostaminen pörssistä**: Jos valtionlainat on listattu pörssissä, voit ostaa niitä kuten muita osakkeita tai joukkovelkakirjoja.
Muista, että valtionlainojen ostamiseen liittyy aina riskejä ja tuotto-odotuksia, joten on hyvä tehdä taustatyötä ja mahdollisesti keskustella asiantuntijan kanssa ennen sijoittamista.