Mitä lakimies tekee?

Vastaus:

asiantuntijatyölle.
Juristeja työskentelee oikeuslaitoksen palveluksessa, julkisen hallinnon palveluksessa, yksityisellä sektorilla eri alojen yrityksissä sekä yrittäjinä tai toisen palveluksessa asianajo- tai lakiasiaintoimistoissa.
Oikeuslaitos antaa oikeusturvaa
Oikeuslaitokseen kuuluvat tuomioistuimet, asianajajalaitos ja valtion oikeusaputoimistot, rikosasioissa syyttäjälaitos sekä tuomioistuinten määräämien rangaistusten ja päätösten täytäntöönpanosta vastaavat ulosottoviranomaiset ja Rikosseuraamuslaitos.
Oikeuslaitoksen tarkoituksena on taata oikeusturvaa. Oikeusvaltiossa riitoja ei ratkaista julkisuuden kautta eikä osapuolten tai asiamiesten lausunnoilla vaan jokaisella on oikeus saada asiansa tuomioistuimen asianmukaiseen ja puolueettomaan käsittelyyn.
Perinteisiä juristin töitä tekevät juuri tuomioistuinten tuomarit, viralliset syyttäjät ja asianajajat. Oikeuslaitoksessa työskentelee myös oikeusnotaareita.
Tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa eli ratkaisevat, mikä yksittäisessä asiassa on oikein. Tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet, korkein oikeus, hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus sekä erityistuomioistuimet, joita ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja valtakunnanoikeus.
Käräjäoikeudet käsittelevät rikos- hakemus- ja riita-asioita. Riita-asioissa ratkaistaan puolueettomasti yritysten tai yksityisten ihmisten erimielisyyksiä. Kysymys voi olla esimerkiksi sopimuksen pätevyydestä tai vahingonkorvauksesta. Hakemusasioita ovat mm. avioerot, lapsen huollosta päättäminen ja konkurssi. Käräjäoikeudessa myönnetään myös kiinteistöjen lainhuutoja ja vahvistetaan kiinnityksiä.
Rikosasian oikeudenkäynnissä selvitetään, onko epäilty syyllistynyt rikokseen ja päätetään, millainen rangaistus tekijälle määrätään. Syyttäjä tekee päätöksen poliisin tutkiman asian viemisestä tuomioistuimeen.
Hovioikeuksien käsittelemistä asioista suurin osa on valituksia käräjäoikeuksien ratkaisuista. Niiden tehtäviin kuuluu myös mm. valvoa piirinsä käräjäoikeuksien toimintaa yleisellä tasolla.
Korkeimman oikeuden tärkein tehtävä on antaa ennakkopäätöksiä. Jos korkein oikeus myöntää valitusluvan, sille voi tehdä valituksen mm. hovioikeuksien ratkaisuista ja eräistä vakuutusoikeuden ratkaisuista.
Hallintotuomioistuimia ovat hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Kaikessa julkisessa toiminnassa on perustuslain mukaan noudatettava tarkoin lakia. Henkilö tai yhteisö voi valittaa hallinto-oikeuteen, jos pitää valtion tai kunnan viranomaisen päätöstä itseään koskevassa asiassa lainvastaisena. Sen ratkaisusta taas voidaan useimmissa asioissa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Erityistuomioistuimia ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja valtakunnanoikeus. Niillä on erityisasiantuntemusta näiden asiaryhmien käsittelyyn.
Syyttäjälaitoksen ja valtion viranomaisina toimivien syyttäjien tehtävänä on huolehtia siitä, että rikoksesta seuraa lain tarkoittama seuraamus.
Ulosotossa on tavallisimmin kysymys rahasaatavien perinnästä. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Ulosottoviranomaisen tehtävänä on valvoa sekä velkojan että velallisen etua.
Oikeusapua on mahdollista saada oikeudellisen asian hoitamista varten. Oikeusapua tarjoavat julkiset oikeusavustajat, asianajajat ja muut lakimiehet.
Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on myös ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.
Julkisen hallinnon asiantuntijatehtävät
Oikeudellisen tutkinnon suorittaneita työskentelee asiantuntijoina valtionhallinnossa ja kunnissa. Valtion palveluksessa hallitusneuvokset, esittelijät, osastopäälliköt, toimistopäälliköt ja ylitarkastajat ovat usein lakimiehiä. He mm. valmistelevat päätökset ja lait sekä panevat päätökset toimeen ministeriöissä, keskushallinnon virastoissa, aluehallinnossa sekä paikallishallinnossa.
Kaupunkien ja kuntien hallinnossa lakimiehiä on mm. kaupunginlakimiehinä sekä paikallisviranomaisissa esimerkiksi henkikirjoittajina. Tehtävät ovat yleensä henkilöstöhallintoon tai taloushallintoon liittyviä sekä virastojen toimintaan kuuluvia erityistehtäviä.
Oikeusnotaarien keskeisimpiä tehtäväalueita ovat julkishallinnollinen valmistelu- ja esittelytyö, notariaatti- ja perintäasioiden hoito sekä yleinen edunvalvonta. Yleisimpiä virkoja ja toimia ovat kirjaaja, esittelijä, kamreeri, notaari, osastosihteeri, lainopillinen asiamies ja toimistosihteeri.
Elinkeinoelämä tarvitsee lain tuntemusta
Yksityisellä sektorilla lakimiehiä ja oikeusnotaareja työskentelee asiantuntijatehtävissä pankkien, vakuutus- ja rahoitusyhtiöiden, kaupan, teollisuuden ja erilaisten järjestöjen palveluksessa. Yrityksissä tarvitaan lainsäädännön tuntemusta mm. sopimusneuvotteluissa, henkilöstöhallinnossa sekä vakuutus- ja korvausasioissa.
Asianajotoimistot ja lakiasiaintoimistot
Lakimiehistä osa työskentelee asianajotoimistoissa asianajajina. Asianajaja voi olla itsenäinen yrittäjä, osakas yhtiömuotoisessa toimistossa tai toimia toisen palveluksessa. Asianajaja voi toimia myös julkisena oikeusavustajana.
Asianajajat antavat oikeudellista neuvontaa yksityishenkilöille esimerkiksi kauppoja tehtäessä ja perinnönjakoasioissa. Yritykset käyttävät asianajajien asiantuntemusta esimerkiksi sopimuksia tehtäessä. Oikeudenkäynneissä he avustavat asianomaisia. Nimikkeitä asianajaja ja asianajotoimisto voivat käyttää vain Suomen Asianajajaliittoon hyväksytyt jäsenet, koska ne ovat lailla suojattuja.
Lakiasiaintoimisto on oikeudellisia palveluja tarjoava yritys, jossa ei toimi asianajajia. Kuluttaja-asiamies edellyttää, että lakiasiaintoimistossa palveluja antavan tulee olla lakimies, eli ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.
Lakialalla monipuolisia työtehtäviä
Oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneet toimivat hyvin erilaisissa tehtävissä. He voivat työskennellä oikeuslaitoksen, julkisen hallinnon, elinkeinoelämän, järjestöjen sekä asianajotoimistojen ja lakiasiaintoimistojen palveluksessa. Suoritettu tutkinto ja muut vaatimukset vaikuttavat työllistymismahdollisuuksiin.
Juristi on yleisnimitys, jota voidaan käyttää kaikista oikeudellisissa ammateissa toimivista, jotka ovat suorittaneet minkä tahansa oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon. Alemman oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneet oikeusnotaarit eivät voi työskennellä lakimiestehtävissä vaan he sijoittuvat muihin oikeudellisiin ammatteihin ja laintuntemusta vaativiin tehtäviin esimerkiksi oikeuslaitoksen, verohallinnon ja pankkien palvelukseen.
Lakimieheksi voidaan kutsua vain vähintään ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon, oikeustieteen maisterin tutkinnon (OTM) suorittaneita. Vain he voivat toimia lakimiesammateissa, joita ovat esimerkiksi oikeuslaitoksen tuomarit ja syyttäjät, yritysten ja järjestöjen lakimiehet sekä asianajotoimistojen asianajajat.
Asianajajan ammattinimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäseneksi hyväksytty ja liiton kelpoisuusvaatimukset täyttävä lakimies, jolta vaaditaan vähintään ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto, hyväksytysti suoritettu asianajajatutkinto ja muiden pätevyysvaatimusten täyttäminen.
Lakimieskunta on jakautunut moneen erikoisryhmään, mutta yhdistävänä tekijänä voidaan pitää sitä, että toimialueesta riippumatta he toimivat oikeudellista asiantuntemusta vaativissa palvelu- ja esimiestehtävissä. Osa tutkinnon suorittaneista työskentelee tutkijoina tai sijoittuu muihin kuin perinteisiin juridisiin ammatteihin.
Oikeudelliselle työlle on tunnusomaista ongelmanratkaisu. Lakimiehen on kyettävä hahmottamaan asioiden taloudelliset, tekniset ja moraaliset ulottuvuudet kokonaisuutena. Tehtävät sivuavat useita eri aloja, joten työssä vaaditaan laaja-alaista yhteiskunnallisten asioiden tuntemusta. Uudistuva lainsäädäntö vaatii jatkuvaa opiskelua. Kirjallinen ja suullinen viestintä ovat tärkeä osa työtä. Lakimiesten työ vaatii suurta vastuuntuntoa.
wikipedia lakimies

Lisää vastaus

Vastaaja: user1168560626