Mitä tarkoittaa oikeuden omistaja?

OMISTUSOIKEUS ON OIKEUSJÄRJESTYKSEN HENKILÖLLE LUOMA VALTA IRTAIMEEN ESINEESEEN, KIINTEISTÖÖN TAI AINEETTOMAAN OMAISUUTEEN. IMMATERIAALIOIKEUS RAJOITTAA FYYSISTÄ OMISTUSOIKEUTTA. Esimerkiksi orjuus merkitsee myös kehon omistamista, mutta kehon omistusoikeutta yleisesti vastustetaan myös ideana. Omistusoikeudesta käytetään myös termiä yksityisomistus ja kohteesta termiä yksityisomaisuus.

Omistusoikeuteen kuuluvat hallintaoikeus (eli käyttöoikeus tai nautintaoikeus), luovutusoikeus ja omistajan suoja. Omistus on siis oikeuskimppu, johon kuuluu monia eri oikeuksia. Omistusoikeus siirtyy lain mukaan ns. laillisilla saannoilla.

Näistä yleisimpiä ovat kauppa, lahjoitus tai perintö. Immateriaalioikeus syntyy yleensä valtion lainsäädännön määräämällä tavalla, mutta voi periaatteessa syntyä myös sopimuksella. Omistamattoman materian voi monessa oikeusjärjestelmässä ottaa omaisuudekseen eli vallata (englanniksi homestead).

Yhteiskunnassa vallassa oleva aate voi vaikuttaa merkittävästi yksilön omistusoikeuteen. Esimerkiksi kommunismi kannattaa yhteisomistamista, kun taas kapitalistisissa valtioissa keskeinen merkitys on annettu yksityisen omistusoikeudelle.[1]

OMISTUSOIKEUS JA TEHOKKUUS

Concise Encyclopedia of Economicsin mukaan eräiden resurssien siirtäminen valtion omistukseen lisää tehokkuutta, eräät toiset resurssit on parempi siirtää yksityiseen omistukseen, ja kaikkein pahinta on yleensä, jos resurssilla ei lainkaan ole omistajaa (ks. yhteismaan ongelma). Esimerkiksi kunkin osuus ilmasta ja pohjavedesta saattavat olla niin kalliita valvoa yksityisesti, että valtion omistus ja sitä vastaava ympäristölainsäädäntö saattaa olla pienin paha. [2]

Omistusoikeus on oikeutta päättää resurssin käytöstä. Yksityiseen omistusoikeuteen sisältyy oikeus resurssin tuottamiin palveluihin ja oikeus delegoida, vuokrata, myydä tai lahjoittaa osa oikeuksista. [2]

Yksityisomistus johtaa siihen, että resurssin markkinahinta heijastaa siihen kohdistuvia muiden yksilöiden preferenssejä ja tarpeita. Näin syntyvä tieto tärkeimmästä vaihtoehtoisesta tarpeesta vaikuttaa omistajan päätökseen käytöstä. Sikäli käyttöpäätös tapahtuu julkisen evaluaation pohjalta. Jos omistaja ei valitse näin tarjottua arvokkainta vaihtoehtoista käyttöä, hän jää paitsi siitä tarjottua hintaa. Näin väkivaltainen kamppailu resurssista korvataan rauhanomaisella kilpailulla. [2]

Omistusoikeus tekee myös syrjinnän kalliimmaksi: jos joku haluaa syrjiä vaikkapa mustaa vuokralaista, hän joutuu hyväksymään muunvärisen tekemän alemman vuokratarjouksen. Vuokrasääntely (vuokrakatto eli maksimivuokra) saattaa kuitenkin tehdä syrjinnän ilmaiseksi kieltämällä sen korkeamman vuokratarjouksen (rajoittaen näin omistajan omistusoikeutta päättää vuokraamisesta kalliimmalla). [2]

Jos omistusoikeudet on määritelty vajavaisesti, esimerkiksi ympäristön tai melun osalta, syntyy ulkoisvaikutuksia ja tehottomuutta. Jos omistusoikeudet määritellään kokonaan, Coasen teoreeman mukaan markkinat poistavat tehottomuuden (riippumatta siitä, mikä taho omistajaksi määritellään), mikäli transaktiokustannukset ovat vähäisiä. Kuten yllä todettiin, aina ne eivät ole.

Yhteisomistus

OMAISUUDENSUOJA

OMISTUSOIKEUDEN MENETTÄMINEN

HÄÄTÖ

Häätö on merkittävä turvatoimi, jolla omistaja saa oikeutensa omaisuutensa häiriöttömään hallintaan palautettua, mikäli vuokralainen vastoin sopimusta pitää vuokrattua esinettä lainvastaisesti hallinnassaan. Myös takavarikko käsitetään joskus omistajan eduksi vaikuttavaksi turvatoimeksi. Takavarikkoihin ryhdytään kuitenkin rikosten selvittämiseksi ja todisteiden haltuunottamiseksi eikä oikean omistajan etujen turvaamiseksi. Faktisesti takavarikoitu omaisuus kuitenkin luovutetaan oikealle omistajalleen.

MENETTÄMISSEURAAMUS ELI KONFISKAATIO

Omistusoikeus voi vaihtua myös kun rikoksentekoväline (useimmiten puukko tms.) julistetaan menetetyksi valtiolle (jolloin omistusoikeus puukkoon siirtyy valtiolle). Sen sijaan ei rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn julistaminen menetetyksi valtiolle aiheuta vaihtumisia omistusoikeudessa, koska tuomioistuin julistaessaan jonkun menettäneeksi rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn määrää tuomitun maksamaan valtiolle rikoksella saamansa taloudellisen hyödyn määrän - eikä siis suinkaan luovuttamaan valtiolle jotain määrättyä, yksilöityä esinettä, jonka omistusoikeus siirtyisi valtiolle.

PAKKOLUNASTUS

Suomessa pakkolunastuksen tulee perustua lakiin ja lisäksi yleisen tarpeen tulee vaatia sitä.[5][9] Pakkolunastettavasta omaisuudesta on maksettava täysimääräinen korvaus eli markkinahinta.[9] Sen on tulkittu olevan korkein käypä hinta.[9]

Vuoden 1977 laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta sallii pakkolunastuksen vain yleisen tarpeen vaatiessa ja vain jos tarkoitusta ei voida saavuttaa muilla keinoin eikä siitä koidu yksityiselle edulle suurempaa haittaa kuin on yleiselle edulle koituva hyöty. [10] Tähän lakiin viittaavat myös erityisemmät lait kuten Ratalaki ja Laki omaisuuden lunastuksesta puolustustarkoituksiin.[11][12]

Omaisuudensuoja ja muut ihmisoikeudet

Omaisuudensuojan rikkomuksia

Näkemyksiä omistusoikeuden käsitteestä

Lähteet

Viimeksi muokannut 23 päivää sitten Jylöstalo

Samankaltaiset sivut

Pierre-Joseph Proudhon

Yhteisomistus

täsmennyssivu

Trust (oikeustiede)

Wikipedia

Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 3.0, ellei toisin mainita.
Yksityisyys•
Työpöytä

Lähde: Wikipedia Omistusoikeus

PERINTÖ: KUN JOKU HENKILÖ KUOLEE HÄNEN VARAISUUS JAETAAN PERILLISTEN KESKEN ELI JOS ON PUOLISO NIIN HÄNELLE, MUTTA JOS EI OLE PUOLISOA ELOSSA SITTEN OMAISUUS SIIRTYY JAETTAVAKSI LAPSILLE JOS HENKILÖ ON YKSNÄINEN SITTEN ETSITÄÄN HÄNEN SISKONSA JA VELJENSÄ JOS VAINAJAN SISKO TAI VELI ON KUOLLUT TÄMÄN OSUUS SIIRTYY JAETTAVAKSI TÄMÄN VELJEN TAI SISAREN LAPSILLE.

TAI SITTEN VELAT JÄÄ MSKSETTAVAKSI SUVULLA.