Mitä tarkoittaa rakennuskaava?

RAKENNUSKAAVA
RAKENNUSKAAVA ON MAALAISKUNNISSA KÄYTÖSSÄ OLLUT KAAVAMUOTO. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä vanhat rakennuskaavat tulivat voimaan asemakaavoina 1.1.2000.

RAKENNUSLUPA
RAKENNUKSEN RAKENTAMISEEN TARVITAAN RAKENNUSLUPA. Lupa tarvitaan myös mittavampiin korjaus- ja muutostöihin. Rakennusluvan myöntää rakennusvalvontaosasto. Ks. myös toimenpidelupa.

RAKENNUSOIKEUS
TONTIN TAI rakennuspaikan rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa. Katso myös kerrosala.

RAKENNUSKIELTO
RAKENNUSKIELLON TARKOITUKSENA ON ESTÄÄ ALUEIDEN SUUNNITTELUN AIKANA SELLAINEN RAKENTAMINEN, JOKA OLISI RISTIRIIDASSA SUUNNITTELUN TAVOITTEIDEN KANSSA (MRL 38 §, 53 §). Rakennuskielto yleiskaavan laatimista varten on voimassa enintään viisi vuotta, mutta sitä voidaan pidentää enintään viidellä vuodella ja senkin jälkeen alueellinen ELY-KESKUS VOI ERITYISESTÄ SYYSTÄ VIELÄ PIDENTÄÄ KIELTOA ENINTÄÄN VIIDELLÄ VUODELLA. Rakennuskielto asemakaavaa laadittaessa on voimassa enintään kaksi vuotta, mutta kunta voi pidentää sitä kaksi vuotta kerrallaan. Asemakaavan laajentamiseksi rakennuskielto voi kuitenkin kestää yhteensä enintään kahdeksan vuotta.

S

SEUTUKAAVA
VUODEN 1999 LOPPUUN ASTI VOIMASSA OLLEEN RAKENNUSLAIN AIKANA LAADITUT MAAKUNTATASON KAAVAT OVAT SEUTUKAAVOJA. Näitä laati Jyväskylää koskien Keski-Suomen seutukaavaliitto, nyttemmin Keski-Suomen Liitto. Jo laaditut seutukaavat ovat edelleen seutukaavoja siirtymäjakson ajan eli 1.1.2010 asti ja ne ovat voimassa RAKENNUSLAIN mukaisin oikeusvaikutuksin. Seutukaavat korvataan 1.1.2010 maakuntakaavoilla. Nykyisiä seutukaavoja voidaan korvata ja kumota siirtymäjakson aikanakin. Vertaa kohta maakuntakaava.

Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA)
Sosiaalinen vaikutus on yksinkertaistettuna ihmiseen kohdistuvaa vaikutusta. Kaavojen yhteydessä tulee tapauskohtaisesti ja riittävässä määrin arvioida mm. kaavan vaikutukset ihmisen elinoloihin ja hyvinvointiin. Tämä tapahtuu osana muuta vaikutusten arviointia ja osana kaavoitusprosessia. Sen tulokset kerrotaan kaavaselostuksessa.

SUUNNITTELUTARVEALUE (MRL 16 ja 137 §)
Taaja-asutuskäsitteestä on uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä luovuttu ja sen tilalle on otettu käyttöön suunnittelutarvealueen käsite. Suunnittelutarpeen synnyttää nyt, vastaavasti kuin aiemmin taaja-asutus, myös yksittäinen merkittävä rakentaminen.
Rakennusjärjestyksessä tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa kunta voi laajentaa suunnittelutarve-aluetta ottamalla sen piiriin alueita, joilla tuleva yhdyskuntakehitys edellyttää suunnittelua tai joilla on erityisten ympäristöarvojen tai –haittojen vuoksi tarpeen suunnitella maankäyttöä.
Alueellisella ympäristökeskuksella on valitusoikeus kunnan suunnittelutarveasiassa tekemistä MRL 137 §:n mukaisista päätöksistä.
Jyväskylässä suunnittelutarvealueiksi määritellyt alueet löytyvät täältä.

Suunnittelutarveratkaisu
Suunnittelutarvealueelle rakentamisessa on käytössä laajennettu rakennuslupaharkinta. Sen yhteydessä selvitetään mm. aiheuttaako rakentaminen haitallista yhdyskuntakehitystä.
RATKAISUSSA KUULLAAN YMPÄRISTÖ- JA KAAVOITUSVIRANOMAISTA JA RATKAISUN ANTAA RAKENNUSLAUTAKUNTA.
Ranta-alueille rakentamisessa on erilliset edellytykset (MRL 72 §). Niissä ratkaisun antaa alueellinen ympäristökeskus.

T

TEHOKKUUSLUKU
Tehokkuusluku (e) ilmaisee rakennusoikeuden kerrosalan ja tontin tai kerrosalan ja rakennuspaikan pinta-alan suhteena, josta kerrosala neliömetreinä voidaan laskea.

TOIMENPIDELUPA
TOIMENPIDELUPA TARVITAAN SELLAISTEN RAKENNELMIEN JA LAITOSTEN, KUTEN MASTON, SÄILIÖN JA PIIPUN PYSTYTTÄMISEEN. Vrt. rakennuslupa.

TOIMENPIDERAJOITUS
Toimenpiderajoitus koskee maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä asemakaava-alueella tai yleiskaava-alueella, jos kaavassa niin määrätään sekä eräillä rakennuskieltoalueilla (MRL 128 §).

V

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
KAAVAA LAADITTAESSA Tulee MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISESTI SELVITTÄÄ KAAVAN VAIKUTUKSET mm. LUONTOON, MAISEMAAN, KAUPUNKIKUVAAN, YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, TALOUTEEN SEKÄ IHMISIIN (ks. enemmän Sosiaalisten vaikutusten arviointi). LISÄKSI ARVIOINNISTA SÄÄDETÄÄN LAIN 9§:ssä LAIN YLEISISSÄ SÄÄNNÖKSISSÄ.

VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET
MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAAN VALTIONEUVOSTO VOI ASETTAA ERITYISIÄ VALTAKUNNALLISIA ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEITA. Valtioneuvoston päätös koskien näitä tavoitteita on tehty 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee huomioida kaavoja laadittaessa. Merkittävin osa tavoitteista kohdistuu maakunta- ja yleiskaavoitukseen. Tavoitteet on ryhmitelty kuudeksi asiakokonaisuudeksi: 1) TOIMIVA ALUERAKENNE, 2) EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU, 3) KULTTUURI- JA Luonnonperintö, 4) TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO, 5) HELSINGIN SEUDUN ERITYISKYSYMYKSET JA 6) LUONTO- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖINÄ ERITYISET ALUEKOKONAISUUDET.

VASTINE
Vastine kaavoitusprosessissa tarkoittaa kaavoittajan antamaa vastausta tai perustelua tehdylle kaavaratkaisulle. Se annetaan kaavan luonnos- tai ehdotusvaiheessa tapauskohtaisesti kaavasta tehtyyn huomautukseen, lausuntoon, muistutukseen tai valitukseen.

VIRANOMAISNEUVOTTELU
Viranomaisneuvottelu järjestetään kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa valmisteltaessa yleis- ja asemakaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai joka muutoin on maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä. Neuvottelussa selvitetään kaavan laadintaan liittyvät valtakunnalliset, seudulliset ja muut keskeiset tavoitteet.
Viranomaisneuvottelu järjestetään kaavoitukseen ryhdyttäessä sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu.

VIREILLETULO
Kaavoituksen VIREILLETULOSTA ELI KAAVOITUSTYÖN ALOITTAMISESTA ilmoitetaan, jotta osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Vireilletulosta ilmoitetaan Jyväskylän tiedotuslehdessä, Keskisuomalaisessa tai muulla kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla esim. kirjeitse.

Y

YLEISKAAVA
Yleiskaava on kaupungin yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka kattaa koko kaupungin tai osia siitä (ks. osayleiskaava). Yleiskaava voidaan laatia myös kahden tai useamman kunnan alueelle, joista esimerkkinä voi mainita Muurame-Sääksvuori osayleiskaavan. Yleiskaava voi myös koskea jotain tiettyä teemaa, kuten viheralueita. Yleiskaavan voi laatia oikeusvaikutteellisena tai oikeusvaikutteettomana (ks. oikeusvaikutteinen/ oikeusvaikutteeton).
Maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavaa koskevat kohdat, katso luku 5.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (YVA)
KAAVAA LAADITTAESSA SELVITETÄÄN Riittävässä MÄÄRIN mm. KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Myös muita vaikutuksia arvioidaan (ks. vaikutusten arviointi). Kaavan yhteydessä tehtävää arviointia kutsutaan usein nimellä kaava-YVA, ja sitä ohjaa maankäyttö- ja RAKENNUSLAKI.
Tästä EROAA ns. HANKE-YVA, JOTA Säätelee YVA-laki. HANKKEITA, JOISTA TULEE TEHDÄ YVA-LAIN MUKAINEN ARVIOINTIMENETTELY, OVAT mm. SUURET TIET JA VOIMAJOHDOT. ARVIOINNISTA VASTAA HANKKEEN Toteuttaja. Kaupungit harvemmin joutuvat teettämään tällaisia YVA-lain mukaisia arviointeja.