Mitä tarkoittaa suomenlahden tykistösulku?

SUOMENLAHDEN TYKISTÖSULKU OLI 1930-Luvulla SUOMEN JA VIRON SALAISENA Yhteistyönä KEHITETTY STRATEGINEN MERIPUOLUSTUS, Jonka Tarkoituksena Oli SUOMENLAHDEN Kapeimpaan KOHTAAN Keskitetyillä Järeiden Rannikkotykkien Ristitulella, Panssarilaivoilla, Sukellusveneillä ja merimiinoitteilla SULKEA NEUVOSTOLIITON ITÄMEREN Laivasto SUOMENLAHDEN ITÄOSIIN ja SITEN TURVATA SUOMEN JA VIRON Länsirannikot MAIHINNOUSULTA JA ITÄMEREN Laivaliikenne KAUPPASAARROLTA SODAN Aikana.

Sulkujärjestelmän kalusto vuonna 1939

Pääkalusto olivat Suomen ja Viron linnakesaarilla sijaitsevat järeät 12-tuumaiset kaksoistykkitornit, joista suurimpien kantama oli 43 kilometriä,[1] mikä riitti vastapäiselle rannalle. Kaikki järjestelmän rannikkotykit:
◾Porkkala: •Mäkiluoto: ◦305/52 O -kaksoistykkitorni[1]
◦203/50 VC -tykki
◦203/45 C -tykki

•Rönnskär: ◦kaksi 152/45 C -tykkiä[1]

•Träskö: ◦kaksi 152/45 C -tykkiä (rakenteilla, valmistui ennen talvisotaa)

◾Helsingin edusta: •Kuivasaari: ◦305/52 O2 -kaksoistykkitorni

•Isosaari: ◦neljä 254/45 D -tykkiä

•Katajaluoto: ◦neljä 254/45 D -tykkiä

•Rysäkari: ◦neljä 254/45 D -tykkiä

•Villinki: ◦neljä 254/45 D -tykkiä

◾Tallinnan seutu: •Aegna: ◦kaksi 305 mm:n kaksoistykkitornia[2]
◦neljä 152 mm:n tykkiä
◦kolme 130 mm:n tykkiä

•Naissaari: ◦305 mm:n kaksoistykkitorni (rakenteilla, valmistuva viimeistään 1945)
◦seitsemän 152 mm:n tykkiä

•Suurupi: ◦kolme 234/50 Be -tykkiä

Yhteensä Vuonna 1939 Järjestelmässä OLI 29 JÄREÄÄ Ja 16 Raskasta Rannikkotykkiä. NE Olisivat Teoriassa Pystyneet Ampumaan Tuhat Kranaattia 5–6 Minuutissa SUOMENLAHDEN POIKKI PYRKIVÄÄ Laivaosastoa KOHTI.[1]

Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen, joilla kummallakin oli neljä 10 tuuman tykkiä, kuuluivat myös järjestelmään, sekä seitsemän sukellusvenettä. Suomalaiset sukellusveneet olivat Saukko, Vesikko, Vesihiisi, Vetehinen ja Iku-Turso, sekä virolaiset Kalev ja Lembit.