Kysy mitä vain, vastaa kysymyksiin tai paranna vastauksia.
Vastaus:
Luterilaisen kirkon erottuminen katolisesta kirkosta reformaation aikana 1500-luvulla oli monivaiheinen prosessi, johon vaikutti useita teologisia, sosiaalisia ja poliittisia tekijöitä. Keskeisin henkilö tässä prosessissa oli saksalainen pappi ja teologi Martti Luther, joka vuoden 1517 tienoilla julkaisi teesinsä, jotka kritisoivat katolista kirkkoa ja sen käytäntöjä.
Tässä on muutamia keskeisiä syitä ja eroja luterilaisen kirkon ja katolisen kirkon välillä reformaation jälkeen:
1. Teologiset erot: Luterilaisuus korosti uskon merkitystä pelastuksessa. Lutherin mukaan pelastus tulee yksinomaan uskosta (sola fide) eikä hyvistä teoista tai kirkollisista rituaaleista. Tämä erosi katolisen kirkon opetuksesta, joka korosti sekä uskoa että hyviä tekoja.
2. Raamatun auktoriteetti: Luterilaiset uskoivat, että Raamattu on ainoa tiedon lähde, josta uskon opit voidaan löytää (sola scriptura). Tämä oli merkittävä muutos katoliseen kirkkoon verrattuna, joka piti kirkon perinteitä ja oppeja yhtä tärkeinä kuin Raamattua.
3. Messu ja sakramentit: Luterilaisuudessa messua ei pidetä vain papiston toimittamana rituaalina, vaan se on yhteinen jumalanpalvelus, jossa uskovat osallistuvat aktiivisesti. Lisäksi luterilaisuus tunnustaa vain kaksi sakramenttia, kasteen ja ehtoollisen, kun taas katolinen kirkko tunnustaa seitsemän sakramenttia.
4. Papit ja kirkollinen rakenne: Luterilaisuus hylkäsi katolisen kirkon hierarkkisen rakenteen ja pyrki siihen, että kaikki uskovat ovat "pappisryhmän" jäseniä. Tämä tarkoitti, että jokainen uskova voi suoraan kommunikoida Jumalan kanssa ilman välikäsiä.
5. Kulttuuriset ja poliittiset tekijät: Reformaation aikana monet ruhtinaat ja valtiot omaksuivat luterilaisuuden, mikä lisäsi sen leviämistä Euroopassa. Tämä valtapoliittinen ulottuvuus erotti luterilaisuuden ja katolisuuden entisestään, ja monet alueet tulivat luterilaisiksi tai katolisiksi poliittisten päätösten seurauksena, ei vain teologisista syistä.
Reformaation seurauksena luterilaisuus erosi katolisesta kirkosta ja muodostui omaksi kirkolliseksi suuntauksekseen, joka vaikuttaa edelleen laajasti protestanttisessa kirkollisuudessa.